Kesä on tullut. Ammatinvalintaoppaiden ja itsetutkiskelun aika teki tehtävänsä. Kouluttautuminen hoitoalalle alkaa syksyllä. Olen soveltuvuustesteistä suoriutumisesta hyvin tyytyväinen. Elämällä on nyt uusi suunta. Odotan koulutarvikkeiden ostoa kuin pikkutyttö.
Elämä jatkuu.
Olen miettinyt viime päivinä mitä ystävyys on.. tai oikeastaan mitä on olla ihminen ihmiselle, aidosti ja rehellisesti, myös vikoineen ja puutteineen. Mitä on pyyteetön ihmisyys. Se, että ei aina odota vastapalvelusta tai mieti mitä minä tästä kaikesta hyödyn. Tuntuu, että elämässäni on joitakuita perin itsekkäitä ihmisiä, joille ystävyyttä tärkeämpää on toisesta hyötyminen. Miten kohdella ystävänä ihmistä, miten olla aito, avoin ja rehellinen ihmiselle, jonka tietää puukottavan selkään heti pois päin käännyttyäni.
